Punaista väriä punoen
Vuosi tai pari sitten punottu rautakehikkovati on kuivuessaan haalistunut ja pajut kutistuneet.
Seurauksena pliisu ja harvahko vati.
Alunperin vati oli euron kirpparilöytö, joka oli punottu epämääräisellä narulla.
Kevättalvella poimittuja ohuita kanukanpiiskoja oli vielä käyttämättä.
Siis sopivan punontasitkeitä.
Aurinkoinen ja vihdoin myös lähes kymmenen astetta lämmin päivä.
Ihana lauantai <3
Kova ja puuskainen tuuli, mutta terassilla ihanasti suojassa puhurilta.
Ihan tuli kuuma välillä.
Ihan tuli kuuma välillä.
Värjäilin harvaa vatia punaisilla kanukoilla sieltä täältä.
Lopputuloksena tiivis sekä mukavan raidallinen ja pirteä vati.
Pääsee taas sisäkäyttöön terassilta.
Kuivunut, haalistunut ja harva vasen pääty:
Sama punoen tiivitettynä ja värjättynä:
Kuivunut, haalistunut ja harva oikea pääty:
Sama punoen tiivitettynä ja värjättynä
Värillä on väliä!
Kevään innovatiivisin ja vihrein punontatyö eteni eilen myös vauhdilla.
Silmät jäi ulos sisääntullessa ja poskia kuumottaa mukavasti.
Ukkolaukat nousee kukkapenkistä, lammen jää sulaa silmissä!
Tervetuloa kevät <3
Oho, no saakin olla tosi notkeaa, kun rautalangan ympäri kiepauttaa pieneen välin. Muistan kun itse punoin johonkin kehikkoon että juuri se viimeinen tiivistys oli työläs.
VastaaPoistaJep, kehikko on hyvä, kun ei muoto mutkittele. Mutta ne nurkat ja viimeiset kolot tuppaa olemaan yhtä ärräpäätä ;-) Kanukka menee hitaasti kuivuessaan tosi notkeaksi, ei katkea jyrkissäkään käänteissä, vaan taipuu kuin lanka.
PoistaHeippa Pirjo! Olin heittämässä tänään roskiin rikkinäistä ja kulahtanutta koria, jossa rautakehikko, mutta kun luin tämän postauksen ei se lentänytkään roskiin.. Soitto Eevalle ja nyt runko odottaa sinua hänen luonaan ;)
VastaaPoistaKiitos Mari! Odotan innolla, että pääsen puhaltamaan, siis punomaan, korille uuden hengen ;-) Mitään käyttökelpoista ei kannata heittää pois!
Poista